Cloud computing on ollut kova sanayhdistelmä jo pitkään. Pilvimallilla tarkoitetaan palveluna myytävää tallennus- tai palvelintilaa, sovelluskehitystä, järjestelmähallintaa tai sovellusta. Palvelimet voivat olla pilvessä monella eri tapaa: omissa tiloissa, toisen osapuolen ylläpitämänä tai vaikkapa palvelinklusterissa maailmalla – pilvestä puhuttaessa tarkoitetaan yleensä viimeistä vaihtoehtoa.
Pilvessä olevia ohjelmistoja voidaan ostaa palveluna, Software as a service. Tuttavallisemmin puhutaan Saas-mallista. Tällöin ohjelmistoa ei osteta lisenssiperiaatteella eikä pakettina, vaan käytetään samaa ohjelmistoa, jota monet muutkin käyttävät, ja maksetaan tästä käytön mukaan.
Pilvimallia perustellaan yleensä kustannussäästöillä ja nopealla käyttöönotolla sekä sutjakkaana vikatilanteista selviämisenä. Yksi eduista on skaalautuvuus: palvelun myyjällä on usein palvelimissaan reilusti enemmän skaalautumisvaraa kuin itse ylläpidetyssä mallissa.
Sovelton kouluttaja, Microsoftin Regional Director Ahti Haukilehto kertoo suomalaisyritysten olevan varsin kiinnostuneita ohjelmistovuokrauksesta ja monen käyttävänkin sitä. Tiedonhallintayritys EMC:n mukaa yli 60 prosenttia suomalaisyrityksistä käyttää jotakin sovellusta palveluna.
Sovellusvuokraus lisääntyy huomattavasti perinteistä ohjelmistomyyntiä nopeammin.
– Uskon, että sovelllusvuokraus ottaa useamman kymmenen prosentin osuuden ohjelmistomarkkinoista, Haukilehto sanoo.

Standardointia odotellessa

Sovellusvuokraus on kuitenkin sikäli vielä taipaleensa alkupuolella, että esimerkiksi standardointi puuttuu kokonaan. Ohjelmistoa sanotaan tulevan kuin sähköä töpselistä, mutta sähköntuotanto on vakioitua toimintaa.
– Niin sovellusvuokrauskin tulee olemaan. Standardointia vaativat esimerkiksi pääsy kaikkiin työssä käytettäviin ohjelmistoihin yhdellä kirjautumisella eli SSO (Single Sign on) ja palvelutasosopimuksen eli SLA:n (Service Level Agreement) valvominen, Haukilehto huomauttaa.
Monissa organisaatioissa on pitkään pyritty siihen, että kirjautumalla organisaation verkkoon saa samalla kaikki itselleen kuuluvat ohjelmistot käyttöönsä. Miten tämä toteutetaan, jos palveluna ostetaan useita eri sovelluksia eri toimittajilta? Palvelutason ongelmien todentaminen taas voi olla asiakkaalle hankalaa. Miten todentaa, että käyttökatko tai vika ei johtunut siitä itsestään?
– Tarvittaisiinkin kolmas osapuoli verifioimaan palvelun laatua, Haukilehto huomauttaa.
Sovellusvuokraajat lupaavat, että niiden ohjelmat toipuvat pian vikatilanteista. Yleensä ne onkin varmennettu kolmeen kertaan.
– Mutta jos sovelluksessa on looginen virhe ja pitäisi palauttaa vaikkapa eilisen tilanne, se ei ehkä onnistukaan, Haukilehto valottaa.
Paikallisiin resursseihin, esimerkiksi lukkoihin, kameroihin tai hakemistoihin, voi olla myös vaikea päästä kiinni pilvestä. VPN-verkkojen teko ei pilvessä vielä onnistu. Eivätkä aivan kaikki sovellukset koskaan mene pilveen. Usein epäillään, että uskaltaako pilveen laittaa businesskriittistä dataa. Mutta uskaltaahan jokainen yritys luovuttaa vaikkapa rahansa omien palvelintensa ulkopuolelle – siis pankkiin. Kyse on luottamuksesta, ja se rakentuu hitaasti. Mutta on toki olemassa sellaisia vaatimuksia, joihon pilvimalli ei taivu, esimerkiksi kriittiset reaaliaikajärjestelmät, kuten ydinvoimalan tai lennonjohdon valvonta.

Sovelluskehitysmallit lähestyvät toisiaan

Ongelmat kuitenkin selätettäneen ajan myötä, ja yhä useampi sovellus sopii ja menee pilveen. Ensiksi sinne ovat menneet kaistaa vaativat, read only -tyyppiset palvelut, esimerkiksi yritysesittelyt tai käyttöohjeet, joissa on videoita. Monia tällaisista on järkevää käyttää lähellä asiakasta olevalta palvelimelta.
Globaalin pilvisovelluksen kehitystyö eroaa Haukilehdon mukaan paljon perinteisestä sovelluskehitystyöstä. Pilvisovelluskehitysalustansa Azuren juuri markkinoille tuonut Microsoft tosin ennustaa, että viiden vuoden kuluttua molemmissa sovelluskehitystapauksissa pohja on sama.
– Ohjelmointimallit yhdentyvät kovaa vauhtia. Ja samaa osaamista voi käyttää molemmissa sovelluksen käyttömuodoissa. Periaatteessa on kyse samasta Visual Studiolla tehtävästä .NET-ohjelmoinnista.
Haukilehdon mukaan Azure on sovelluskehitysmyönteinen, .NET-kehittäjälle luonteva työn jatkamisalusta.
– Azuren julkistaminen on luontevaa Microsoftille, joka tarjoaa useita pilvipalveluita, kuten Hotmailia, Liven ja useita verkon kautta käytettäviä tuotteita. Tämä on Microsoftille myös valtava investointi, jonka kanssa se on tosissaan liikkeellä, Haukilehto uskoo.

Termit tarkoiksi
Cloud computing: palveluna myytävä tallennus- tai palvelintila, sovelluskehitys, järjestelmähallinta tai sovellus
Saas: pilvessä olevia ohjelmistoja voidaan ostaa palveluna, Software as a service (Saas). Ohjelmistoja ei asenneta käyttäjän palvelimille.