Tietotyökalut vapauttavat ajattelua luovuudelle ja innovaatioille, mutta tietotyön tuottavuutta voidaan yksilötasolla kasvattaa vain tiettyyn rajaan asti, Jari Sarasvuo sanoo.

– Tuottavuus on riittävällä tasolla, kun se ei jää kilpailun eikä kustannusten jalkoihin. Olisi myös kovasti suotavaa, ettei työ veisi liian suurta palaa ihmisten energiasta, mielenkiinnosta ja ajasta.

Sarasvuon mielestä on selvä, etteivät kaikki ihmiset halua tehdä työtä vapaa-aikanaan. Hän arvostaa kaikkien ihmisten elämäntyylivalintoja, mutta uskoo, että kunkin alan ammattilaiset ajattelevat työhönsä liittyviä asioita ainakin vähän koko ajan.

– Eivät todelliset osaajat tee töitä pillinvihellyksestä toiseen. Täytyy myös ymmärtää, että elämäntapavalinnoilla on seurauksensa. Jos yksilön työn tuottavuus on matalalla, on selvää, että hänen palkkansa jää pysyvästi matalalle tasolle.

Työ lomitetaan muuhun elämään

Teknologia on luonut ihmisille mahdollisuudet rytmittää työtään samaan tapaan kuin ennen vanhaan maatiloilla. Silloin ihmisillä oli samalla tavalla päätösvaltaa siihen, mihin aikaan ja missä järjestyksessä päivän työt tekisi.

Sarasvuo ja useat muut Trainers’ Housen työntekijät haluavat noudattaa rytmiä, jossa työnteko ja vapaa-aika nivoutuvat itselle sopivaksi kokonaisuudeksi. Osalla työntekijöistä on täysin vapaat työajat. He eivät halua luopua urahaaveistaan, mutta haluavat ottaa huomioon myös omat, puolisonsa ja lasten tarpeet. Teknologia mahdollistaa tämän.

– Saatan itse tehdä todella tehokkaan työpäivän saaresta käsin. Istun siellä selkä rasvattuna ja kalsareissani. Kuitenkin voin vetää tosi tiukkoja palavereita. Samaan aikaan minulla on tunne, että olen lähes lomalla, Sarasvuo kuvailee omia valintojaan.

– Ei kukaan kuitenkaan ole koko ajan töissä. En ymmärrä, kuka tällaista löpinää puhuu. Itse olen tykännyt herätä aikaisin ennen muita ja tehdä noin tunnin verran töitä. Sitten saatan esimerkiksi lähteä treenaamaan kavereiden kanssa, kunnes taas palaan työpaikalle.

Sarasvuon mukaan on paljon työpaikkoja, joissa ihmiset haluavat samalla tavalla lomittaa työnsä muun elämän kanssa.

– He haluavat harrastaa, rakastaa ja elää rikasta elämää – sekä menestyä urallaan.

Pelko ja stressi sopivat mausteiksi

Työn ja vapaa-ajan luova yhdistäminen edellyttää luottamusta siihen, että jokainen työntekijä haluaa tehdä parhaansa. Ideaali vapaa-ajan ja työn rytmitys on tasapainossa. Koska tietotyö on kuitenkin abstraktia, siihen sisältyy vaara, että tasapaino horjuu:

– Voi olla, että ihminen tekee joko liikaa töitä tai keskittyy tiettyihin työn osa-alueisiin liikaa. Silloin kyky toimia joustavasti ja luovasti katoaa. Aivot puutuvat, kun niillä tankkaa koko ajan samaa asiaa.

Tasapainon saavuttamiseksi ihmiset tarvitsevat modernien työkalujen lisäksi Sarasvuon mielestä yhdessä tekemistä ja työnohjausta, joka ei kuitenkaan ole tukehduttavaa:

– Pelolla ja stressillä voi olla maustava tehtävänsä työssä, muttei elämä voi sellaiseen perustua. Olisi parempi jos ihmiset kohtaisivat ennemmin rakkauden kuin pelon ilmapiirissä, Sarasvuo sanoo.

Luovuus syntyy joutilaisuudessa

Sarasvuo on huomannut, että ne, jotka parhaiten käyttävät tietotyökaluja, kukoistavat kriittisissä tilanteissa.

- Nämä henkilöt osaavat parhaiten käyttää hyödyksi toisten  tekemän työn. Siksi he ovat tehokkaita ja heillä jää aikaa elää rikasta vapaa-aikaa, mikä synnyttää luovuutta.

Kun tietotyö on nykyään mitä suurimmassa määrin ihmisten vuorovaikutusta, niin luovuuden ja innovatiivisuuden merkitys tulee koko ajan suuremmaksi. Mihinkään ihmevoltteihin ei Sarasvuon mielestä kenenkään kuitenkaan tarvitse ryhtyä. Tietotyökalujen taitava käyttö, sen myötä tuottavampi tietotyö ja kohtuuponnistukset riittävät:

– Kun jokainen tekee osansa, niin kyllä se aika monessa hyvin johdetussa yrityksessä riittää, toteaa Sarasvuo.

Tietotyö tuo hyvinvointia

Itsestään selvänä asiana Sarasvuo pitää sitä, että hyvien tietotyökalujen ja niitä hyvin käyttävien osaajien avulla luodaan koko yhteiskuntaan hyvinvointia. Yhä useampiin ammatteihin tulee lisäksi koko ajan enemmän tietotyön elementtejä. Esimerkiksi sairaanhoitajat ja rakennusmestaritkin tekevät enemmän ja enemmän tietotyötä.

– Yhteiskunta tarvitsee tuottavuutta, jotta se voisi vastata lupauksiinsa. Tämän ajan kansallislaulu tuntuu olevan vähään tyytyminen ja mikäs siinä; hiilijalanjälki on pienempi ja vapaa-aikaa on enemmän. Aika monet, kuten vanhukset ja lapset, ovat kuitenkin riippuvaisia toisten ihmisten tekemästä työstä. Ei se taida kuitenkaan olla koko yhteiskunnan etu, että ihmiset tekevät vähemmän työtä.

– Suomen ikärakenteesta johtuen tehtävät työtunnit vääjäämättä vähenevät. Eläköitymisen seuraus, tekemätön työ, täytyy kattaa korkeammalla tuottavuudella, jotta yhteiskunta pysyisi laillisena, Sarasvuo sanoo.