Nykyajan yritykset keskittyvät koulutuksessaan täsmäosaamistarpeisiin. Varsinainen osaamisen kehittäminen ja oppimiskyvyn ylläpito jäävät työntekijän omalle vastuulle. Nopeissa muutoksissa yritysten on vaikea sitoutua pitkiin koulutusohjelmiin, koska kukaan ei osaa sanoa, milloin juuri opittu muuttuu tarpeettomaksi.
Tekniikan tohtori Leenamaija Otalan mielestä on kuitenkin tärkeä varmistaa, että ihmisten oppimiskyky kehittyy koko ajan.
– Niin kiire ei saa olla, että oppiminen jää kokonaan. Sen laiminlyönti näkyy osaamisen heikentymisen lisäksi ihmisten ja organisaation oppimiskyvyn hyytymisenä. Tästä seuraa, että muutosten läpivieminen vaikeutuu ja koko organisaatio kankeutuu ja keskittyy muutosten vastustamiseen.
Oppimiskykyä voidaan parantaa vaihtamalla työtehtäviä, laajentamalla nykyisiä vastuualueita tai kannustamalla ja tukemalla työn ulkopuolella tapahtuvaa oppimista.
Valitse viikon moka
Erityisesti nuoria Otala neuvoo lähtemään pian pois sellaisesta työpaikasta, jossa mitään ei opi.
– Omasta pääomastaan on pakko pitää kiinni ja jokainen on vastuussa omista aivoistaan.
Paljon puhuttu hiljainen tieto eli yrityksessä kauan olleiden osaaminen siirtyy Otalan mielestä parhaiten niin, että vanhat ja uudet tekijät tekevät työtä yhdessä.
– En kannata hiljaisen tiedon siirtämistä yksinään. Sellaiset hankkeet jäävät helposti irralleen varsinaisesta toiminnasta. Pitäisi hyödyntää sellaisia tiedon jakamisen menettelyjä, joissa liikkuu sekä täsmätietoa että hiljaista tietoa.
Taloudellisesti tiukkoina aikoina pitäisi kiinnittää erityistä huomiota työssä oppimiseen ja osaamisen
jakamiseen oman organisaation sisällä. Monella työpaikalla auttaisi jo se, että viikkopalaverin yhteydessä valittaisiin viikon moka ja onnistuminen.
– Miettimällä säännöllisesti yhdessä sitä mitä virheistä ja onnistumisista opittiin, ja siirtämällä se kokemus tulevan toiminnan hyödyksi, opitaan jatkuvasti kehittämään yhteistä toimintaa ja ratkaisemaan yhdessä ongelmia. Ei oppimisen aina tarvitse olla niin kauhean muodollista.
Mittarit käyttöön
Yritysjohdolla on kaksi resurssia, joilla toimintaa pyöritetään ja tulosta tehdään: raha sekä ihmisten osaaminen.
- Rahan tuottavuutta lasketaan tarkasti. Ihmisten älyllistä tuottavuutta ei vielä ole hyödynnetty lähellekään maksimia. Ihmisten osaamisesta, oppimisesta, innostuksesta ja luovuudesta on vielä paljon
ammennettavaa. Se edellyttää, että näitä asioita mitataan ja seurataan samalla tavalla kuin taloudellisen resurssin tuottavuutta, Otala sanoo.
Lue artikkeli kokonaisuudessaan FC Sovelton Uutislehdestä 4/2009.